Matti Vainio 1935-2020

Toimittaja Matti Vainio kuoli vaikean sairauden jälkeen 85-vuotiaana Hämeenlinnassa Koivikkodissa 5.9.2020. Hän oli syntynyt Sortavalassa 20.6.1935.

Vainio teki 35-vuotisen toimittajan uransa Kainuussa.  Hän aloitti 1960-luvun alussa Kainuun Sanomien päätoimituksessa Kajaanissa. Toimitus oli varsin pieni ja toimittajat tekivät juttuja laidasta laitaan, aiheesta kuin aiheesta. Myös reportaasimatkat eri kuntiin kuuluivat kuvaan.

1960-luvun puolivälissä Matti Vainio perusti yhdessä toimittajavaimonsa Irene Vainion kanssa Suomussalmi-lehden, josta tuli myöhemmin Salmelainen ja vuonna 1974 Ylä-Kainuu.

Ylä-Kainuun 50-vuotisjuhlanumerossa vuonna 2015 Matti Vainio kertoi ajatuksen pitäjälehden perustamisesta syntyneen reportaasimatkoilla.

"Kun kuljin Kajaanista neljä vuotta juttukeikoilla Suomussalmella, syntyi ajatus, miksei Suomussalmellekin voisi perustaa omaa lehteä. Paikallislehdethän olivat jo Kuhmossa ja Sotkamossa."

Matti ja Irene tekivät lehteä kahden. Matti oli päätoimittaja ja Irene toimittaja, mutta heidän työtehtävänsä käsittivät paljon muutakin. Matti kuvasi myöhemmin näitä vuosia hyvin ankaran työnteon vuosiksi. He kuitenkin jaksoivat, koska Suomussalmen luonnossa samoilemisesta sai voimaa.

Vuonna 1982 Matti Vainio lopetti Ylä-Kainuun päätoimittajana ja työskenteli sen jälkeen Puolanka-lehdessä, kunnes palasi Kainuun Sanomien uutistoimitukseen Kajaaniin.

Kajaanissa työkenttä oli hyvin laaja. Ykkösasiana oli lähialueiden kunnallispolitiikasta uutisoiminen. Se ei ollut vaikeaa, koska Matilla oli hyvä verkosto. Myös talousasioista, kuten Katinkullan perustamisesta, hän kirjoitti.

Matti oli herrasmies, joka tuli hyvin toimeen ihmisten kanssa. Kollegoiden keskuudessa hän oli arvostettu. Esimerkiksi Kajaanin Kauppakadulla hänen ryhdikäs, hyväntuulinen hahmonsa näkyi jo kaukaa. Olihan hän päätään muita pidempi. On korostettava myös sitä, että Matti ei koskaan tehnyt numeroa itsestään.

1990-luvun puolivälissä Matti jäi eläkkeelle ja asettui asumaan Kajaaniin. Viitisentoista vuotta sitten hän muutti Riihimäelle lähelle tytärtään.

Tutustuin Mattiin vuonna 1985 joulun alla, kun siirryin Kainuun Sanomiin. Tulimme silloin vaimoni ja poikamme kanssa muuttokuorman kera Kemistä Kajaaniin. Kovan tuiskun takia olimme perillä vasta myöhään lauantai-iltana, mutta Matti tuli ystävällisesti kollegansa kanssa purkamaan kuormaamme.

Ehdimme Matin kanssa keskustella vuosikymmenten varrella hyvin monista asioista. Hänellä oli laaja yleissivistys ja humaani maailmankatsomus. Yhteydenpitomme jatkui senkin jälkeen kun Matti muutti Riihimäelle.

Penkkiurheilussa Matin kiinnostus yli kaiken kohdistui ampumahiihtoon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana käsittelimmekin melkein joka puhelussa ristijärveläislähtöisen Kaisa Mäkäräisen hiihtoja. Keväällä Matti suri Kaisan kilpauran loppumista.

Matti sairasti monta vuotta syöpää, joka kuitenkin koteloitui pari vuotta sitten. Viime talvena sairaus otti uudelleen vallan.

Elokuun puolivälin tienoilla Matti soitti ja kertoi, että hoidot on lopetettu ja hän siirtyy Hämeenlinnaan Koivikkokotiin. Hän lisäsi tyttärensä laittavan kuolinilmoituksen Kainuun Sanomiin, kun sen aika on. Aioimme pitää edelleen yhteyttä, mutta Matin taival päättyikin yllättävän nopeasti, kolmen viikon kuluttua.

Matti Vainiota jäivät kaipaamaan Helena-tytär ja hänen Aki-miehensä sekä sukulaiset ja ystävät.

Ahti Saarela

Kirjoittaja on Matti Vainion pitkäaikainen työtoveri ja ystävä.